Savon rykmentti → Juvan komppania → Tarinoita sotilaista → Jaakko Rekonpoika Luomanen - nimiongelmia

41 Jaakko Rekonpoika Luomanen - nimiongelmia

Kylännimet ja sukunimet muuttuvat

Vuoden 1664 maantarkastuksen yhteydessä Juvan kylännimissä syntyi useita muutoksia ja yksi niistä oli nimen Luomala vakiintuminen maakirjakyläksi. Luomala oli siihen aikaan oikeastaan vain yksinäistalo, koska aikaisemmat kaksi taloa yhdistettiin. Talot olivat aikaisemmin kuuluneet Kupsala -nimiseen kylään. Kupsala jäi nyt maantarkastukseen jälkeen vuorostaan talonnimeksi ja sisältyi Kiiskilänniemeen.

Nykykartalla kylä nimeltä Luomala on edelleen olemassa Luomasenlammen eteläpuolella. Taloja on kyllä jo useampia. Kahden talon nimenä on Luomala. Matka Kupsala -nimisestä talosta Luomalaan on linnuntietä vähän kolmatta kilometriä.

Tämän kertomuksen päähenkilön isä rakuuna Reko Jaakonpoika Kuosmanen oli maantarkastusprotokollan N:o 950 mukaan saanut asuttavakseen vuonna 1661 tilan Luomalasta. Siis vuonna 1664 hän oli ehtinyt asua talossaan jo jonkin aikaa osoitteenaan Kupsala. Juvan henkikirjoihin mies oli kyllä ilmestynyt jo 1656 uusien värvättyjen rakuunoiden luetteloon ja asunut pitäjän samalla kulmalla koko ajan Kiiskilänniemessä. Kylännimimuutokset maakirjoista siirtyivät henkikirjoihin hitaasti. Vasta 1673 Luomala esiintyy henkikirjakylänä.

Seurauksena Luomalassa asumisesta oli, että Rekon hyvä sukunimi Kuosmanen muuttui Luomaseksi, mikä ei ole ollenkaan hyvä nimi sukuaan tutkivien jälkipolvien kannalta. Sitä ei yleensä ruotsinkielellä voi oikein kirjoittaa. Koska pitäjässä asui myös Laamasia - ja enemmän kuin Luomasia - saattoi kirjoihin tulla Laamasia, kun tarkoitettiin Luomasia. Maakirjoissa Reko Jaakonpojan sukunimi muuttuu Kuosmasesta Luomaseksi vuonna 1671. Henkikirjoissa hän jää sukunimettömäksi nimen Kuosmanen jälkeen vuonna 1673. Kun 1680 sukunimi tulee taas käyttöön, se kirjoitetaan ensi kerralla Lohmain. Muita kirjoitusmuotoja Luomasille henkikirjoissa ovat esim. Låmain, Lomain, Loomen, Loomain, Lochmain, Lochonien, Lahmain, Lamain, joskus kyllä myös Luomajnen, Luomain.

Talonväki lisääntyy

Koska perheen päämies esiintyy henkikirjoissa 1673-79 sukunimettömänä ja hänen sukunimensä on muista yhteyksistä päätelty Luomaseksi, myös veli ja pojat saavat henkikirjoissa tämän nimen päättelyn kautta. Ei ole tutkittu, esiintyvätkö he joissakin muissa yhteyksissä mahdollisesti Kuosmasina.

Jo vuonna 1665 Reko Jaakonpoika keskittyy talonsa isännöimiseen, sillä henkikirjassa mainitaan erikseen myös rakuuna Heikki vaimoineen. Todennäköisesti kyseessä on sama Heikki, joka myöhemmin 1676 mainitaan Rekon veljenä rakuunantehtävien siirryttyä Matti Rekonpojalle. Matti lienee isännän vanhin poika, joka on tullut isoksi ja hoitaa täten osuutensa talonpidossa, mutta hän häviää heti tämän vuoden jälkeen näköpiiristä. Uusiakaan rakuunoita ei talossa enää näy. Vuoteen 1681 asti talo pysyy maakirjoissa rakuunaa varustavana talona, mutta muuttuu nyt aputaloksi Summalan Tuomas Partasen ratsastilalle.

Jo edellisenä vuonna 1680 henkikirjaikään on tullut Rekon toinen poika Reko, jota ei siis kuitenkaan hevosen selkään varustettu. Sen sijaan hän joutui kyllä pian jalkamiesten väenotossa valituksi nihdiksi Cronmanin komppaniaan. Nimi häviää henkikirjasta ja vuonna 1690 talossa asuu nimettömän sotilaan vaimo. Hän voisi hyvin olla Reko Rekonpojan vaimo. Jollakin tavalla Reko kuitenkin palaa siviilielämään ja henkikirjaan 1693. Ehkä hän hankki miehen tilalleen tai todettiin kelpaamattomaksi.

Vuosikymmenen vaihtuessa talossa tapahtui muitakin muutoksia. Isännäksi isänsä jälkeen tuli kolmas poika Risto Rekonpoika ja myös neljäs (nuorimmainen?) Jaakko Rekonpoika rupesi maksamaan henkirahaa viimeistään 1688 (edellinen saatavissa oleva kirja on vuodelta 1682).

Jaakko Rekonpoika Luomanen

Päähenkilön taustoja ja sukulaisia on esitelty pitkästi, mutta hänestä itsestään tietoja onkin niukasti. Henkikirjoissa 1690, 1693 ja 1694 hän on edelleen henkirahaa maksavien joukossa veljensä Riston isännöimässä talossa. Vaimoa ei ole siunaantunut. Sitten tapahtuu romahdus.

Nälkävuonna 1697 koko talon väki on merkitty maksukyvyttömiksi kerjäläisiksi: veli Risto vaimoineen ja Jaakko, veli Reko on kuollut mutta hänen vaimonsa kerjää. Lisäksi talossa asuu joku tuntematon sotilaan vaimo niinikään kerjäämänsä ruoan varassa. Hän voisi olla vaikkapa Rekon tilalleen hankkiman miehen vaimo? Tämän merkinnän jälkeen talon asukkaat vaihtuvat kokonaan ja ovat nimeltään Kupsasia vuonna 1699.

Ei ole tietoa, mitä muille Luomasen perheen jäsenille vuoden 1697 jälkeen tapahtui, mutta Jaakko Rekonpoika Luomanen löytyy seuraavan kerran Riian linnoituksen miehistöluettelosta elokuussa 1700. Ei ole myöskään tiedossa, miten hän kotimaassa oli selvinnyt hengissä siihen asti, kunnes pääsi osalliseksi sotaväelle varatusta muonasta viimeistään marssiessaan Viipurin ja Narvan kautta Riikaan keväällä ja kesällä 1700. Ehkä kovin kauan ei tarvinnut sitä ennen kerjätä, jos tuli luokitelluksi irtolaiseksi ja pääsi nopeasti sotilaaksi. Hän on kuitenkin Riiassa kaikissa saatavissa olevissa luetteloissa ruodun 41 edustajana. Ainakin huhtikuuhun 1702 asti hän sinnitteli elävien kirjoissa kulkutaudin riivaamassa kaupungissa. Pahemmat koettelemukset olivat ehkä vielä edessäpäin.

Riian luettelon jälkeen missään muissa asiakirjoissa Jaakko Rekonpoikaa ei toistaiseksi ole tullut vastaan - ei Luomasena eikä Laamasena eikä Kuosmasenakaan. Riikaan lähteneitä oli paljon enemmän kuin sieltä palanneita.