Savon rykmentti → Juvan komppania → Tarinoita sotilaista → Johan Grelsson Kiiskinen käväisi sotilaana ja katosi

32 Johan Grelsson Kiiskinen käväisi sotilaana ja katosi

Kankaankylän ruodussa 32 on katselmuksessa 1712 mainittu palkkamies Johan Grelsson Kiiskinen, jonka sotilasura näyttää loppuvan kohta tämän yhden maininnan jälkeen, sillä seuraava ruodussa palvellut Abel Pitkänen on tullut Kiiskisen tilalle jo 1713 (laskettu palveluksen alku). Mitään muita tietoja Johan Kiiskisestä ei Juvan komppanian asiakirjoissa olekaan. Säilyneissä kaksikkaiden luetteloissakaan hänen nimeään ei mainita.

Kiiskiset olivat Juvalla kohtalaisen suuri suku, jossa sekä Johan että Grels olivat suosittuja etunimiä. Aina kannattaa kuitenkin yrittää. Siis yritetään päästä selville, kuka voisi olla se Johan Kiiskinen, joka oli Kankaankylän ruodun sotilaana. Kankaassa ei Kiiskisiä asunut. Palkkamieshän kyseessä olikin.

Mäköisten Grels Kiiskinen senior

Heti Kankaan naapurikylässä Mäköisissä on vuodesta 1688 lähtien henkikirjaan merkitty yksi Grels Kiiskinen vaimoineen, hänellä on yhtiömiehenä Olof ja renkinä Gregorius. Vuonna 1690 ei ole enää apuvoimia tilanhoidossa, mutta Grelsin isännimeksi selviää Filip. 1693 ja 1694 henkirahaa maksavat edelleen isäntä ja emäntä. Nälkävuosi 1697 tekee tuhoa tässäkin perheessä ja Grelsin vaimosta tulee leski. Henkikirjassa 1699 Grels Kiiskisen leski on edelleen talossa yksin henkirahan maksajana. mutta seuraavana vuonna 1700 isännän nimi on vaihtunut Johan Kiiskiseksi. Talossa on myös emäntä, joka yleensä on isännän vaimo. Tässä kirjassa perheenjäsenistä on ilmoitettu vain lukumäärät. Äidille ei ole numerosaraketta.

Henkikirjoissa 1688-1700 ei siis ole selkeää osoitusta, että isännäksi tuleva Johan Kiiskinen olisi aikaisemmin taloa hallinneen Grels Kiiskisen poika, mutta ei mikään sitä varsinaisesti kiistäkään. Hiukan epäilyttävaltä kuitenkin vaikuttaa, jos miehellä oli jo vaimokin valmiina siinä vaiheessa, kun häneltä ruvettiin henkirahaa Mäköisissä vaatimaan. Seurataan, mitä Johanille jatkossa tapahtuu.

Mäköisten Johan, Grels junior ja Henrik Kiiskinen

Henkikirjassa 1701 pelkästään Johan vaimoineen on edelleen merkitty oletetun leskiäitinsä jälkeen Mäköisten talon asukkaaksi, mutta vuodesta 1702 vuoteen 1705 perheeseen kuuluu lisäksi ainakin nimetön sisar. Vuosina 1706 - 1708 on aikuistunut myös Johanin Grels -niminen veli maksajaksi. Tämähän ilahduttaa, sillä se tukee hiukan käsitystä samojen Kiiskisten pysymisestä talossa aikaisemman Grels Filipsson Kiiskisen jälkeen.

Vuonna 1709 veli on vaihtunut kuitenkin Heikki-nimiseksi ja sisar on hävinnyt. Sisko on ehkä muuttunut mh-merkinnäksi johonkin muualle eikä ole enää tavoitettavissa, mutta rovastin pappilasta Männynmäestä löytyy helposti Grels Kiiskinen -niminen renki, joka sopii hyvin Johanin veljeksi, sillä jo seuraavana vuonna 1710 renki on hävinnyt pappilasta ja Johanin veli Grels palannut kotitaloon. Vuoden 1710 henkikirjassa kaikki kolme veljestä Johan, Henrik ja Grels Kiiskinen näyttävät vakaasti jatkavan Mäköisten tilan viljelyä. Siksi tulee jotenkin yllätyksenä, että 1711 ja 1712 veljeksistä kenenkään nimeä ei löydy Mäköisten henkikirjasta. Johania olemme odottaneetkin sotilaaksi. Tässä se näyttäisi toteutuvan?

Yksi Grels Kiiskinen on vuosina 1711 ja 1712 Pohjoiskylässä Lilliesköldin ratsutilalla renkinä. Hän saattaisi olla Johanin veli, mutta Henrik -veli ei ole missään tunnistettavissa näinä vuosina.

Isonvihan jälkeen vuodesta 1724 eteenpäin on henkikirjoihin merkitty muutaman vuoden ajan myös autiotiloja, joilta henkirahatuloja kruunulle ei kertynyt. Ainakin vuosina 1724 - 1727 Grels tai Johan Kiiskisen talo Mäköisissä on näiden autioiden joukossa. Myös jonkun Henrik Kiiskisen tila on autiona Varparannassa 1725 ja 1726. Nyt ei kuitenkaan ole tarpeen yrittää tutkia, onko tämän veljessarjan Heikki sitä viljellyt vai joku muu Henrik Kiiskinen.

Muita Johan Kiiskisiä

Mäköisten Johan Kiiskinen olisi hyvä ehdokas ruodun 32 sotilaaksi. Hänen henkirahansa maksun ajankohdat ruotukylän Kankaan naapurikylässä täyttäisivät etsitylle sotilaalle sopivat ehdot ja isännimikin voisi hyvin olla vaadittu Grels, mutta suora näyttö isännimestä puuttuu. Kannattanee vielä silmäillä muita 1700-luvun alkuvuosina henkikirjoissa esiintyviä Johan Kiiskisiä.

Kiiskilänniemessä on ainakin 1701 lähtien Mats Kiiskisellä veli nimeltä Johan. Esimerkiksi 1704 Matti on Johaninpoika, joten sama patronyymi lienee veljellä. Sitäpaitsi tämä Johan on hyvissä voimissa henkikirjassa myös 1712 ja isonvihan jälkeen.

Kaskiissa on Tannisella renki Johan Kiiskinen 1706 lähtien vuoteen 1709 asti. Kun tarkemmin katsoo, huomaa, että vain rengin vaimo maksaa henkirahaa. Siihen on jokin syy. Tuskin tämä mies kelpaa sotilaaksi, jos on henkirahasta vapautettu vanhuuden tai sairauden takia. Tuskin vapautuksen syy on se, että hän on sotilaana, koska vaimo on rengin vaimo.

Murtosessa kapteeni Buskin talon renkien joukossa on myös yksi Johan Kiiskinen vuodesta 1703 vuoteen 1705 asti. Sama naimaton nuorimies voisi vaihtaa taloa ja jatkaa renkinä Ollikkalassa Mats Larsson Kiiskisellä vuosina 1706 ja 1707. Kovin helposti ei selviä, mistä tämä Johan tulee tai nämä Johanit tulevat. Isännimeä rengeillä ei tähän aikaan yleensä ole - aina ei sukunimeäkään. Sotilaiksi he silti kelpaavat usein. Siten jonkinlainen epävarmuus jää kytemään, tuleeko tehdyksi oikea valinta, kun edelleen pidetään Mäköisten Johania todennäköisimpänä sotilaana.

Mitä maakirjat kertovat?

Neljän veromarkan tila Mäköisistä on siirtynyt Grels Kiiskisen hallintaan maakirjassa 1692. Tilaa oli ennen häntä viljellyt pari vuotta Pål Kontio, joka oli ottanut Olof Larsson Tenhusen aution. Olof Tenhusen nimi entisenä isäntänä muuttuu vuosien kuluessa Tuhkuseksi. Tässä yhteydessä ei ole merkitystä sillä, kumpi on oikea nimi. Grels Kiiskiseltä tila siirtyi Johan Kiiskisen nimelle maakirjassa 1702. Maavero tuli ilmeisesti maksetuksi ainakin vuoteen 1708 asti, mutta 1710 tila on merkitty veroautioksi. Vuoden 1709 maakirja puuttuu mutta taloa ei ole sen vuoden autioluettelossa. Autiona tila oli sitten vuoteen 1731 asti, jolloin sen otti viljelyyn Mats Rokkanen.

Kankaankylän sotilaanvaimot

Jos Johan Grelsson Kiiskinen Mäköisistä on ollut Kankaan sotilaana N:o 32 vuosina 1711 ja 1712, hän tuskin on asuntoa tarvinnut. Sotahan oli käynnissä kaiken aikaa. Hänellä oli kuitenkin vaimo ja ehkä lapsiakin, jotka kaipasivat kattoa päänsä päälle. Olihan Mäköisissä talo, jossa he ennenkin olivat asuneet. Henkikirjojen mukaan siitä talosta ei kukaan noina vuosina kuitenkaan henkirahaa maksanut. Vaikeaa talonpito yhdelle eukolle olisi varmaan ollutkin, kun langotkin hävisivät omille teilleen.

Ruotuisäntien velvollisuuksiin kuului sotilaan asunnosta huolehtiminen. Kankaassa asuikin vuosina 1711 ja 1712 kaksikin sotilaanvaimoa: yksi nimetön Jakob Hyötyläisen talossa ja toinen etunimeltään Anna asui Anders Rimpin talossa. Rimppi oli majoittanut sotilaan perhettä jatkuvasti jo vuodesta 1703 lähtien. Hyötyläisille sotilaanvaimo merkittiin vasta 1711 ja 1712. Tosin Hyötyläiset olivat itsekin vasta 1710 kylään muuttaneita, mutta samassa talossa aikaisemmin asuneilla Immosillakaan ei ollut sotilaanvaimoa ollut asumassa vuoden 1704 jälkeen. Vaikuttaa siis todennäköiseltä, että Johan Kiiskisen vaimo siirtyi Kankaaseen Hyötyläisten taloon. Vielä vuoden 1735 katselmuksessakin Jakob Hyötyläinen oli ruodun 32 isäntien joukossa. Toinen sotilaanvaimo kylässä lienee ollut ruodun 33 sotilaan vaimo.

Entä tämän jälkeen?

Tarina päättyy keskeneräisenä tietojen puuttuessa. Johan Grelsson Kiiskisen sotilasuran lyhyys jää kaipaamaan selitystä. Syyskuussa 1712 pidetyssä katselmuksessa hän oli siis elossa. Venäläisten eteneminen Suomeen oli jo hyvässä vauhdissa ja suomalaiset uudelleenperustetut rykmentit kotimaassa. Kovin kaukana kotoaan Johan Kiiskinen ei siis ollut, kun hän tavalla tai toisella tuli eliminoiduksi sotaväen miesvahvuudesta ja korvattiin uudella. Kotiinsa Juvalle hän ei tiettävästi koskaan palannut. Yhtä sankka sumu peittää Johanin veljien, vaimon ja mahdollisten lasten loppuelämän vaiheet - ainakin toistaiseksi.