Savon rykmentti →
Juvan komppania →
Tarinoita sotilaista →
Juvan komppanian Johan Leskiset - esittelyssä kaksi viidestä samannimisestä
Savon rykmentti →
Juvan komppania →
Tarinoita sotilaista →
Juvan komppanian Johan Leskiset - esittelyssä kaksi viidestä samannimisestäSavon jalkaväkirykmentin Juvan komppaniassa on ollut Leskinen -nimisiä sotilaita 16:ssa eri ruodussa, joista 13 on Juvan pitäjän ruotuja ja 3 Joroisten. Etunimi Johan on ollut viidellä eri miehellä. Kaksi Johaneista on aloittanut sotilasuransa samaan aikaan ja kumpikin on kaatunut Hattujen sodan Lappeenrannan taistelussa 1741. Toinen Johaneista oli Antinpoika ja toinen Pekanpoika, mutta isännimiä käytetään asiakirjoissa säästäen. Joskus on vaikea erottaa, kummasta kerrotaan. Tässä kirjoitelmassa isännimiä kuitenkin käytetään miesten erottamiseksi toisistaan, vaikka niitä ei alkuperäisessä lähteessä mainittaisikaan. Yritetään jakaa saatavissa olevia tietoja heille oikeudenmukaisesti, jotta lisätietojen hankkiminen ehkä vähän helpottuisi.
Heinolan ruodun 25 Johan Leskinen on mainittu katselmuksessa 1735. Mitään erityisiä huomautuksia ei ole. Mies on 39-vuotias (laskettu syntymä 1696), palvellut 11 vuotta (laskettu aloitus 1724), naimisissa ja kotoisin Savosta. Seuraava maininta on vuoden 1767 katselmuksessa, jossa kerrataan kunkin ruodun miehityshistoriaa vähän pitemmältä ajalta. Johan Leskisestä kerrotaan hänen kaatuneen Lappeenrannan taistelussa 24.8.1741.
Palkkaluettelossa Johan Leskisen nimi on säilyneiden luetteloiden alusta 1731 alkaen ja viimeisen kerran vuonna 1741. Lappeenrannan linnoitustöihin tämä mies on osallistunut helmikuusta 1734 alkaen tammikuuhun 1735 asti.
Haikarilan ruodun 31 Johan Leskinen on myös katselmuksessa 1735 ilman erityisiä huomautuksia. Hän on 34-vuotias (laskettu syntymä 1701), palvellut 11 vuotta (laskettu aloitus 1724), naimisissa ja kotoisin Savosta. Vuoden 1767 katselmuksen mukaan hän kaatui Lappeenrannassa 24.8.1741.
Palkkaluettelossa Johan Leskisen nimi on vuosina 1731-41 aivan samoin kuin kaimansa ja linnoitustöissäkin he olivat samaan aikaan 1734-35.
Selvisihän tuosta, että Pekanpoika oli ehkä 4 vuotta nuorempi kuin Antinpoika.
Syntymätietoja on miehille turha etsiä, sillä molemmat Johan Leskiset ovat syntyneet ennen säilyneiden kastettujen luetteloiden alkua. Onneksi heille voi kuitenkin löytää erinimiset vaimot ja yhdistää vaimot oikeisiin miehiin, sillä puolisoiden nimet ovat Juvan rippikirjan 1741-51 sotilasluettelossa ruotunumeroiden kohdalla.
Rippikirjan sotilasluettelossa ruodun 25 Johanin vaimon nimi on Maria Oinonen. Ehtoollismerkintöjä sotilassivulla vaimolla on 25.12.1742 - 29.7.1744. Mieshän oli tuolloin jo kuollut. Sotilassivun lisäksi vaimon nimi on Mäköisten maattomien sivulla 156, missä ehtoollismerkintä on 25.1.1742 ja sitten taas 1745-49. Avioliiton alku ei siis näistä tiedoista selviä, mutta saadaan tietää, että puoliso oli Martintytär Mäköisistä ja syntymävuosi oli 1700. Miehensä kuoltua Maria eli ilmeisesti yhdessä vanhemman sisarensa Kirsti Oinosen kanssa Mäköisissä ainakin 21.9.1749 asti, jolloin hän on käynyt ehtoollisella. Mitään merkintää sivulta poistumisen syystä ei ole. Seuraavasta rippikirjasta Mäköisistä voi löytää sisar Kirstin, mutta ei enää Mariaa. Haudattujen kirjassa on sisarelle sopiva kuolintieto 1757 N:o 52, mutta Maria jää siinäkin asiassa tietoa vaille. Vihittyjen luetteloita tältä ajalta ei ole säilynyt Juvalta.
Kastettujen kirjoissakaan ei ole Savossa äitinä sellaista Maria Oinosta, jonka voisi tunnistaa sotilas Johan Leskisen vaimoksi. Maria Oinosen mäköisläinen syntyperä saa kuitenkin vahvistusta vanhoista henkikirjoista: Mårten Oinosia on Mäköisissä elänyt ainakin kaksi sukupolvea aikavälillä 1673-1708.
Toisen Johanin vaimoksi rippikirjassa on merkitty Valborg Roikonen. Sivulla on mainittu myös kaksi heidän tytärtään Anna (s.1730) ja Maria (s.1732), mutta kumpikin on merkitty kuolleeksi ennen ripillepääsyä. Tämän Johanin kohdalla on rippikirjassa myös merkintä kuolemasta Lappeenrannassa 1741, mikä puuttui ruodun 25 Johan Leskiseltä. Voisi kuvitella tiedonsiirrossa jossakin vaiheessa syntyneen hämmennystä siitä, että sama mies on kuollut kahdesti, ja toinen tieto on jäänyt pois?
Historiakirjoista selviää, että rippikirjassa mainittujen tyttärien lisäksi pariskunnalle on syntynyt kolme muutakin lasta vuosien 1725-36 välisenä aikana Haikarilassa: ensin pojat Petter ja Johan, sitten Annan ja Marian jälkeen vielä viimeisenä tytär Kristiina. Pieninä kuolleille pojille sopivat hautaustiedot voi helposti löytää Hiskistä omaisen nimen ja kotikylän perusteella, mutta Kristiinan kohtalo jää avoimeksi.
Valborg Roikonen eli vielä 7 vuotta sotilaan leskenä ilmeisesti avioitumatta uudelleen. Hänet on haudattu Teivaasta. Rippikirjasta Teivaan sivuilta ei kuitenkaan nimeä löydy. Kuolinmerkintäkin on sotilassivulla. Haudattujen kirjassa (N:o 108) kuolinpäiväksi on merkitty 15.11.1748 ja iäksi 57 vuotta. Jos ikä on oikea, vaimo oli kymmenkunta vuotta miestään vanhempi (s. 1691K).
Ehkä tärkein henkikirjoista saatava tieto on molempien Johanien isännimet. Kummankin vaimo on merkitty henkikirjaan tietysti miehensä nimellä ja joinakin vuosina mainitaan miesten patronyymit.
Jos Maria Martintytär Oinonen on ollut Johan Anderssonin ainoa vaimo, hän on asunut vuosina 1724-33 ruodun 25 isännän Nils Heinosen talossa Heinola 2:ssa. Sen jälkeen Heinosella ei ole sotilaanvaimoa merkitty asuvaksi. On siis huomattava, että tieto Johan Leskisen ja Maria Oinosen liiton alkamisesta puuttuu, koska vihkitietoa ei ole eikä yhteisiä lapsia ole löytynyt. On mahdollista, että Heinosella onkin asunut eri vaimo, joka on ehkä menehtynyt. On myös mahdollista, että kyseessä on Maria Oinonen, joka jatkaa asumistaan Heinosella henkirahaa maksamatta siihen asti, kun rippikirjan mukaan palaa Mäköisiin ehkä 1745. Kirjoitelman lopussa on linkit niille henkikirjojen sivuille, joissa Johan Anderssonin vaimo esiintyy Heinolassa.
Jonkinlaisena yllätyksenä tulee vastaan 1737 henkikirjamerkintä, jonka mukaan Mäköisissä Anders Oinosen talossa asuu sotilas Leskisen vaimo. Anders Oinonen on todennäköisesti Maria Oinosen veli tai muu sukulainen. Joka tapauksessa hän on tullut isännäksi taloon Mårten Oinosen jälkeen (maakirja 1722). Ensimmäinen ajatus tietenkin on, että Maria on muuttanut Heinosilta sukulaisiin. Oinosella Leskisen vaimo jatkaa kuitenkin asumistaan ainakin vuoteen 1745 asti, jolloin Johan Andersson Leskinen oli ollut vainaa jo 4 vuotta. Kai siinä ajassa merkintä olisi saatettu ajan tasalle, jos kyseessä olisikin leski. Katselmuksessa 1735 Anders Oinonen on ruodun 28 isäntiä. Siinä ruodussa on ollut sotilaana Krister Leskinen 1736-50. Varmaankin Oinosen asukkaina oli Kristerin perhe.
Henkikirjojen avulla voi yrittää myös isän etsimistä Johan Anderssonille. Valikoima on runsas. Olettaen, että sotilas oli kotoisin Juvalta, henkikirjojen Anders Leskisissä olisi ajallisesti kaksikin hyvin isäksi sopivaa, toinen Rantuusta ja toinen Lievolasta. Kummankaan henkikirjamerkintöjä seuraamalla ei paljastu todisteita vuosisadan vaihteessa syntyneestä Johan -nimisestä pojasta. Ongelma on tavanomainen: vuosisadan vaihteessa syntyneet varttuivat henkikirjaikään isonvihan aikana eikä siltä ajalta veronkantoon liittyviä dokumentteja ole.
Johan Leskisen ja Valborg Roikosen kaikki lapset ovat kastetietojen mukaan syntyneet Haikarilassa, ensimmäinen joulukuussa 1725. Kuitenkin ensimmäinen maininta henkikirjassa sotilas Johan Leskisen vaimosta on 1724 Lievola 3:ssa, missä hän asui Erik Liimataisen talossa. Tässä kohdassa pitää raapia päätä, sillä Erik Liimatainen on ruodun 25 isäntiä. Johan Anderssonhan sen ruodun sotilas oli eikä nyt tarkasteltava Johan Pettersson. Johan Anderssonin vaimo asui samana vuonna Heinolassa Nils Heinosella, joka myös kuului ruodun 25 isäntiin. Kahta vaimoa ei ainakaan julkisesti sopinut olla, joten on pakko uskoa Valpurin asuneen jostakin syystä Liimataisella - ehkä jo ennen avioitumistaan. Uskomista hiukan helpottaa huomio, että Lievolan pienessä kylässä asui myös Leskisiä. Ehkä Valpurin asuminen Liimataisella oli peräti edellytys parin muodostumiselle.
Heti seuraavana vuonna 1725 sotilas Johan Leskisen vaimo asui kuitenkin jo oman numeron 31 ruotukylässä Haikarilassa, mutta ei ruodun 31 isännän talossa vaan Lars, Peer ja Olof Roikosen talossa. Tämä talo oli osakas ruodun 27 sotilaan hankinnassa ja ylläpidossa (katselmuksen 1735 isäntäluettelossa on Erik Bark, joka tulee talonhaltijaksi Roikosten jälkeen). Nyt kuitenkin Valborg Roikosen sukunimi selittänee perheen asuintalon.
Roikosia on asunut Haikarilassa 1600-luvun alkupuolelta lähtien. Vuosisadan vaihteessa isännyyttä hoitivat veljekset Johan ja Peer Larsson Roikonen, joten jompikumpi voisi olla isäehdokas Valpurille, jonka patronyymiä ei ole tähän mennessä mistään silmään osunut.
Vuonna 1726 tilanne pysyi ennallaan, mutta 1727 taas tapahtui muutoksia: Roikosen veljekset jättivät vanhan kotitalon Haikarilassa ja muodostivat kaksi ruokakuntaa eri taloihin Lievolassa. Heidän sukulaisensa sotilaanvaimo Valborg Roikonen jäi kuitenkin entiseen kotitaloon Haikarila 2:een ja uudeksi isännäksi tuli Erik Bark. Ilmeisesti ruotunumeron 27 uusi isäntä ja numeron 31 sotilaan perhe tulivat jotenkin toimeen keskenään, koska vasta 1731 Johan Pettersson Leskisen perhe siirtyi oikeanumeroisen isännän vaivoiksi eli Anders Purhosen taloon Haikarila 1:een. Seuraavana vuonna 1732 asuinpaikka oli ennallaan, mutta sen jälkeen katosi sotilaanvaimo Purhoselta pysyvästi eikä muualtakaan ole löytynyt. Koska sama tapahtui toisenkin Johan Leskisen vaimon kohdalla, piti oikein ruveta katsomaan, oliko henkiveron keruu lopetettu sotilaiden vaimoilta, mutta kyllä muita maksajia vielä kirjoissa oli. Ehkä nämä vanhenevat köyhät eukot saivat jo olla elossa ilmaiseksi.
Johan Pettersson Leskisen syntyperän selvittäminen on yhtä hankalaa ja epävarmaa kuin muidenkin samanikäisten. Juvalla asuneiden Petter-nimisten Leskisten seulonnassa jäi ehkä mahdolliseksi isäksi yksi Petter Andersson Leskelästä, mutta mitään Johan-nimistä poikaa hänellä ei missään saatavilla olevassa henkikirjassa ollut.
Kun ottaa huomioon kahden tutkitun sotilaan yhteisen etunimen ja sukunimen yleisyyden, on oikeastaan yllättävää, että mitään sellaista kohtaa ei tullut vastaan, missä olisi pitänyt tyytyä toteamaan jompikumpi tai joku kolmas samanniminen sotilas. Sotilaat itse eivät asiassa paljoakaan auttaneet, vaan tunnistus perustui heidän läheistensä olemassaoloon - kuten kai yleensä sukututkimuksessa tapahtuu.
Linkit ruodun 25 Johan Leskisen vaimon esiintymisiin henkikirjoissa:
1724,
1725,
1726,
1727,
1728,
1730,
1731,
1732,
1733
© Maija-Liisa Laakso 2023