Savon rykmentti → Juvan komppania → Tarinoita sotilaista → Lars Davidsson Hulkkonen - oliko ollenkaan olemassa?

7 Lars Davidsson Hulkkonen - oliko ollenkaan olemassa?

Yksi ongelmista 1600-luvun lopun ja 1700-luvun alun ruotusotilaiden tutkimisessa tulee vastaan kiusallisen usein: sotilaan voi löytää vain sotilasasiakirjoista. Silloin hänen perhesuhteidensa tutkiminen ja liittymisensä johonkin sukuun jää kiertoteitse tapahtuvan päättelyn varaan. Yritetään tutkia tarjoutuvia sukulaisuuksia siinä toivossa, että jäljelle jää vain yksi järkevä selitysmalli ja muut voidaan osoittaa mahdottomiksi. Valitettavasti aina ei jää sitä yhtäkään. Joskus useat päätelmät näyttävät yhtä kelvollisilta.

Koska säilyneet kirkonkirjat tutkittavalta ajalta ovat melko harvinaisia, vaihtoehtona ovat henkikirjat, mutta eihän niihin sotilaita merkitty, koska heiltä ei henkirahaa peritty. Tähän voisi inttää vastaan, että kyllä pitäisi jotakin löytyä, sillä henkikirjoihin tuli määräyksen mukaan merkitä kaikki 15-63-vuotiaat. Harvoin pojat tuohon aikaan 15-vuotiaina olivat vielä täysikasvuisen miehen veroisia fyysiseltä kunnoltaan, jotta olisivat sotilaiksi kelvanneet. Tosiasia kuitenkin lienee, etteivät he tulleet henkikirjaankaan alamittaisina merkityiksi. Entä sotilasuran päätyttyä? Suuren Pohjan sodan aikana kovin moni ei luultavasti terveenä ja veronmaksukykyisenä sotaväestä vapautunut. Tähän on tyytyminen ja on yritettävä keplotella muiden henkilöiden tiedoilla.

Sotilasasiakirjat

Lars Davidsson Hulkkonen on mainittu Riian miehistöluettelossa elokuussa 1700. Siinä kaikki miehestä! Ruodun 7 kyliä olivat Härkälä ja Palonen. Siinä osoite! Juvan pitäjänhistorian ^[1]mukaan Palonen liitettiin isossajaossa Härkälään, siis kylät olivat ilmeisesti naapurikyliä.

Larsin nimen puuttuminen Narvan linnoitustöihin osallistuneiden luettelosta 1695 voi merkitä sitä, että hän on tullut Riikaan sen joukon mukana, joka koottiin myöhemmin ja marssi kevään 1700 aikana Baltiaan. Nimen puuttuminen myöhemmistä Riian luetteloista voi menehtymisen lisäksi merkitä myös sitä, että hänet on siirretty kenttäjoukkoihin. Tai ehkä hän on onnistuneesti karannut?

Vielä ei kannata nostaa käsiä pystyyn. Melko harvinaisesta isännimestä voi olla hyötyä, jotta edes menneisyydestä saataisiin vähän tietoja ja tiedettäisiin tarkemmin, kuka katosi.

Ruodutusluetteloitakin kannattaa katsoa, vaikka Lars Davidssonin löytämistä ei odotakaan. Sieltä pistää heti silmään David Larsson Hulkkonen,joka on ruodutettu Palosesta 1676 ja valittu nihdiksikin. Ilmeisesti hän ei sotilaaksi kuitenkaan kelvannut tai hankki toisen tilalleen, koska oli edelleen ruodutuksissa mukana vuosina 1678 ja 1679.

Henki- ja maakirjojen Lars Hulkkoset

Hulkkosten edustus Juvan pitäjässä ei tutkittavana aikana ollut ylen suuri. 1600-luvun alkupuoliskolla kirjoihin merkittyjä Hulkkosia asui vain Palosessa. Joskus sukunimeksikin merkittiin "Palos". Kuriositeettina voi mainita varhaisen Laurinkin, joka esiintyy jo vuoden 1606 huonekuntaluettelossa. Hänet jätetään nyt huomiotta ja katsotaan vähän myöhempiä nimen kantajia.

Vuosien 1693 ja 1694 henkirjoissa mainitaan Härkälästä Lars Hulkkonen, joka on Anders ja David Hulkkosen veli. Tämähän vaikuttaa melkein lupaavalta: ehkä miehillä on ollut yhteinen David-niminen isä? Ilo osoittautuu ennenaikaiseksi, sillä kolmen veljeksen isännimi muissa yhteyksissä selviää nopeasti Lauriksi. Siis haaviin tuli Lars Larsson, joka kaiken lisäksi pysyy tiiviisti henkikirjoissa vuosisadan vaihteen yli eikä Riikaan lähde.

Yllämainitut kolme Hulkkosen veljestä ovat ilmeisesti kaikki kolme asuneet pitkään yhdessä Antin nimelle 1664 merkityssä talossa Palosessa. Talo oli aikaisemmin ollut Anders Tomasson Hulkkosen viljelemä ja jäänyt autioksi. Ehkä vaatimaton yhden vanhan veromarkan tila ei riittänyt nytkään kasvavan perheen elannoksi, koska se jäi taas autioksi viimeistään 1685 (edeltävät maakirjat 1682-84 puuttuvat) ja siirtyi 1686 Ihalaisen viljeltäväksi. Vähän suurempi talo löytyi naapurikylästä Härkälästä. Anders Hulkkonen on merkitty sen uudeksi haltijaksi ensi kerran myös 1686. Kai sekin talo tuli myöhemmin riittämättömäksi, koska vuoden 1698 maakirjan mukaan veljeksistä David erkani hallitsemaan toista Härkälän taloa. On huomattava, että maakirjamerkinnät olivat usein paljonkin myöhässä todellisista tapahtumista ja siten yllämainitut ajankohdat eivät ole täsmällisesti yhteneviä henkikirjojen aikamerkintöjen kanssa.

Nyt yritetään häärätä Davidin lähistöllä: perinnäisten tapojen noudattamiseksi hänen täytyisi jossakin vaiheessa saada Lars-niminen poika. Siihen tarvitaan vaimo. Oliko hänellä? Eipäs ollutkaan vielä Palosessa asuessa, mutta Härkälästä sellainen löytyi viimeistään 1682. Tämä kyllä juuri ja juuri riittäisi tuottamaan salskean sotaanlähtijän vuodeksi 1700.

Vuoden 1697 henkikirjassa David Hulkkosella on renki nimeltä Lars. Tekisi kovasti mieli uskoa, että kirjurille on tullut pieni virhe ja d:n paikalla pitäisi olla S. Ajankohtakin olisi oikein sopiva. Virheitä löytyy usein, mutta ei niihin voi mitään tulkintaa rakentaa, jos ei pysty osoittamaan virhettä tapahtuneeksi. Sitäpaitsi seuraavat saatavilla olevat henkikirjat 1699 ja 1700 kertovat, että David Hulkkosella oli kyllä tytär ja vävy, mutta mitään ei ole poikasarakkeessa. Näissä kirjoissa on ilmaistu perheenjäsenet vain numeroina.

Vaimo todistajana

Mutta mitä pilkottaa vuoden 1700 kirjan toiseksiviimeisessä numerosarakkeessa? Siellähän on ykkönen, joka tarkoittaa sotilaanvaimoa. Ei se tahralta näytä ja saa vahvistuksen seuraavasta vuoden 1701 henkikirjasta, mihin sotilaanvaimo on kirjoitettu kauniilla kirjaimilla. Kuka on sotilas, jonka vaimo on näinä kahtena vuotena asunut David Hulkkosen talossa? Myöhemmissä henkikirjoissa häntä ei enää mainita.

Voisikohan kyseessä olla joku muu kuin ruodun 7 Lars Davidsson Hulkkosen vaimo? Härkälästä on kuulunut taloja myös ruotuun 24, jonka lähettinä Riiassa on ollut Knut Larsson Saja -niminen sotilas. Hän on Juvan henki- ja maakirjoissa lähes tuntematon henkilö. "Lähes" tulee määrittelyyn siitä, että vuoden 1673 henkikirjassa on mainittu Murtosessa Krister Härkösen ratsumiehenä Pål Sajain -niminen mies, jonka sukulainen Knut ehkä voisi olla. Muista Savon puhtaaksikirjoitetuista henkikirjoista hakukone ei tunnista nimeä Saja.

Jonkinlaisena poissulkukriteerinä voisi ehkä pitää Sajan pysymistä Riian miehistöluetteloissa ainakin huhtikuuhun 1702 asti. Tietysti Hulkkosella asuva sotilaanvaimokin olisi voinut kuolla tai muuttaa muualle vuoden 1701 aikana, joten täydellisen pitävä poissulku ei tällä perusteella ole.

Vuoden 1735 katselmuksessa luetellaan sotilaiden lisäksi ruotuisännät. Siihen on vielä pitkä aika ja silloin ruodun 7 isäntinä Härkälästä ovat Lars Hulkkonen ja Matti Ilvonen. Isäntien vaihtumiset kyseisissä taloissa näkyvät esimerkiksi vuoden 1730 maakirjasta: Lars Hulkkonen on tullut Antti Hulkkosen tilalle ja kyseessä on ilmeisesti Antin tai Laurin poika. David Hulkkosen tilalle isännäksi on tullut Matti Ilvonen, siis talo on siirtynyt toisen suvun haltuun. Ruodun 24 isännät ovat samoin selvitettävissä, mutta heidän esittelyynsä ei oikeastaan ole nyt tarvetta. Jos ruotujako talojen osalta on pysynyt ennallaan, David Hulkkonen oli yksi ruodun 7 isännistä siihen aikaan, kun Lars Davidsson Hulkkonen oli sotilaana. David Hulkkosen talossa on hyvin voinut asua ruodun 7 sotilaan vaimo - vielä suuremmalla syyllä, jos hän oli myös isännän miniä.

Päätelmä

Siihen asti kunnes toisin todistetaan, pidän hyvin todennäköisenä, että Härkälässä asuneella David Larsson Hulkkosella oli poika Lars Davidsson Hulkkonen, jota ei ehditty merkitä henkikirjoihin ennen hänen lähtöään sotilaana Riikaan vuonna 1700. Lars Hulkkosen mahdollisesta kotiinpaluusta ei ole mitään viitteitä.

[1] Historiatoimikunta, Liisa Poppius ym.: Juvan historia. Juvan seurakunta ja kunta. Pieksämäki 1957, s. 689