AloitussivuSavon rykmenttiJuvan komppaniaTarinoita sotilaista → Juvan komppanian Snickare -nimiset sotilaat

Juvan komppanian Snickare -nimiset sotilaat

  73 Johan Olofsson Snickare
  67 Pål Olofsson Snickare
  40 Knut Snickare

Aivan 1700-luvun alussa Juvalle ilmestyy muutamia Snickare/Snickarin -nimisiä henkilöitä, joita voi epäillä sukulaisiksi keskenään. Siis nimi vaikuttaa sukunimeltä eikä ammattinimikkeeltä. Näistä kolme oli sotilaita. Varhaisin maininta nimeä kantavasta henkilöstä on henkikirjassa 1705: yksinäiseltä näyttävä mies Olof Eriksson Snickare asui hetken Nääringissä. Toista kertaa hän ei pitäjässä henkirahaa maksanut.

Ehkä hän ei aivan yksinäinen kuitenkaan ollut, sillä heti tämän jälkeen 1706 Murtosen henkikirjoihin merkitään pysyvämmin Olof Olofsson Snickare. Henkikirjoissa nimi on vuoteen 1711 asti. Mies avioituu noin 1707 ja hänet merkitään 1708 isännäksi Murtosen maakirjaankin entiseen kersantti Karsteniuksen taloon. Olli Ollinpojan taloudessa asui vuosina 1706, 1707 ja 1708 myös sisar Maria sekä sotilaan vaimo. Jos Ollinpoikien isäksi otaksuttu Olof Eriksson Snickare oli elossa, kai hänellekin sija talosta löytyi.

Vuonna 1712 talossa ei ole ketään henkirahan maksajaa ja isonvihan jälkeen 1722 talon uudeksi isännäksi on maakirjassa merkitty Karl Härkönen.

Ruotu 73 Johan Olofsson Snickare

Varhaisin sotilaista oli Johan. Hän on ollut Riian linnoituksessa elokuusta 1700 alkaen ja kuollut 4.1.1701. Hänet on siis otettu Juvan komppaniaan jo varhemmin kuin muuta sukua pitäjän asiakirjoissa näkyy. Mitään varsinaista todistetta ei ole siitä, että hän olisi Olof Erikssonin poika tai Olof Olofssonin veli, mutta nimien ja ajankohdan sopivuus antavat aiheen sellaista ehdottaa.

Ruotu 67 Pål Olofsson Snickare

Juvan henkikirjoissa ei mainita myöskään Paavoa. Hänet löytää vain katselmuksesta 1712. Säilyneissä kaksikasluetteloissa ei Snickaren nimeä ole. Hänet on voitu ottaa suoraan vakinaiseen rykmenttiin. Olof Olofssonin talossa asui 1706-08 vakinaisen rykmentin sotilaanvaimo. Ajankohdan perusteella hän voisi olla Pål Olofssonin vaimo, jos veljen talo oli jonkinlainen suvun tukikohta ja Paavo oli sotilaana jo 1706.

On kuitenkin huomattava, että Olof Olofsson Snickare kuului ruotusotilasta N:o 42 varustaviin taloihin (tutkittavissa katselmuksessa 1735 mainittujen ruotuisäntien ja maakirjoissa mainittujen isännänvaihdosten perusteella). Sen ruodun sotilaana samaan aikaan katselmuksessa 1712 on mainittu Jöran Kipponius, josta ei ole mitään siviilitietoja. Jos hänellä on ollut vaimo Juvalla, on hänkin voinut Murtosessa asua.

Pål Olofsson Snickaren elämä päättyi ilmeisesti jossakin vaiheessa suomalaisten joukkojen perääntyessä kohti Ruotsia. Hänen vaiheistaan ei kerrota mitään Ruotsin puolella pidetyssä katselmuksessa 27.10.1719, jolloin seuraava mies Lars Pöntinen on merkitty otetuksi ruotuun 67 Suomesta 14.12.1717.

Ruotu 40 Knut Snickare

Kolmas samaa sukunimeä kantava sotilas vaikuttaa nuoremmalta kuin edelliset ja hänestä asiakirjat kertovat huomattavasti enemmän. Katselmuksessa 1735 mainittujen palvelusvuosien mukaan hänet on otettu sotilaaksi 1725. Iäksi mainitaan 38 vuotta, joten sen mukaan syntymävuodeksi tulisi 1697. Tässä katselmuksessa mies todettiin kelvottomaksi jatkamaan sotilaana ja sai eron. Ehkä hän jo raihnainen olikin, sillä kirkonkirjojen mukaan hän kuoli 26.9.1737, mutta papin merkitsemän kuoliniän (56v) mukainen syntymävuosikin oli 16 vuotta aikaisempi (1681K) kuin katselmuksessa laskettu.

Ruotu 40 oli Auvilan kylän ruotu ja siellä Knut ilmeisesti aikuisikänsä asuikin. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Elisabet Lampainen, jonka kanssa syntyivät lapset Pål 1726 ( N:o 3 ) ja Maria 1728 ( N:o 4 ). Vuosi 1735 merkitsi Knutille perusteellisia elämänmuutoksia. Sotilasuran loppumisen lisäksi myös vaimo kuoli toukokuussa 1735 ( N:o 40 ). Samalle haudattujen kirjan sivulle on merkitty Knut Snickaren nimetön lapsi (N:o 36), joten vaimo oli ehkä kuollut synnytykseen tai sen jälkiseurauksiin.

Uusi vaimo löytyi nopeasti. Jo saman vuoden 1735 kuulutusmaksuluettelosta ( N:o 21 ) löytyvät sotilas Knut Snickari ja Maria Sahlitar. Liitosta syntyi tytär Anna 24.2.1737 ( N:o 46 ). Lapsi oli siis 7 kuukauden ikäinen jäädessään isästään orvoksi. Maria Sallinen avioitui leskeksi jäätyään vielä kolmasti ja kuoli Mikkelin Kääriälässä vanhuuteen 86-vuotiaana 7.3.1779.

Missään tutkitussa lähteessä Knut Snickarella ei esiinny isännimeä. Hänen poikansa nimi oli Pål ja se panee tietysti epäilemään, että ehkä mies oli toisen polven sotilas. Arviointia vaikeuttaa se, että Knutille on tarjolla kaksi merkittävästi toisistaan poikkeavaa syntymäaikaa eikä Pål Olofsson Snickarelle ole mitään syntymäaikaa. Ratkasua täytyy odottaa niistä lähteistä, joita ei ole vielä nähty.

Muita Snickare -nimisiä Juvalla

1700-luvun alkupuolen henkikirjoissa ei ole mainittu muita saman sukunimen omaavia yllämainittujen lisäksi. Hiski-tietokanta tuntee Juvalta samaa ikäpolvea edustavan Anders Snickarin -nimisen rakuunan, joka kastettujen luettelossa on mainittu Birita Hulkkosen aviottoman tyttären isänä Vuorenmaassa 1728 ( N:o 108 ). Iältään tämä rakuuna sopisi ilmeisesti Ollinpoikien perheeseen, mutta asiaa ei tässä yhteydessä yritetty selvittää.

Henkikirjoissa mainituksi Olof Olofsson Snickaren sisareksi sopiva Maria Snickarin on haudattu toukokuussa 1739 ( N:o 74 ) Maivalasta 60-vuotiaana (1679K). Tittelinä kuollessa oli inhyses qvinna. Hänenkin elämänkaarensa on tuntematon, koska rippikirjoja ei tuolta ajalta ole säilynyt. Kastettujen kirjasta ei hänelle sopivaa lastakaan löydy.

© Maija-Liisa Laakso 2023