Savon rykmentti → Juvan komppania → Tarinoita sotilaista → Nils Pettersson Vitikainen - kolme kertaa sotilaaksi

Nils Pettersson Vitikainen - kolme kertaa sotilaaksi

Nils Vitikaisen sotilasuran alku näyttää erikoiselta, kun ottaa huomioon sen ajankohdan, sillä tarkka päivämäärä annetaan vuoden 1712 katselmuksessa, missä ei yleensä paljon muita tietoja ole sotilaan nimen lisäksi. Nilsin kohdalle on kuitenkin selvästi kirjoitettu antagen d: 22 Maij 1712 Comd: til Nyslåt. Tarkkuus on hämäystä, mutta tämän päivämäärän mukaisesti epämääräisemmät tiedot on syytä tulkita.

Perhetausta Nääringissä

Aloitetaan kuitenkin alusta eli isästä. Se tieto on helposti henkikirjoista saatavissa, sillä Juvalle ensimmäiset Vitikaiset on merkitty 1690. Näärinkiin on jostakin muuttanut Per Vitikainen vaimonsa ja poikansa Matin kanssa. Kyllä toinenkin poika eli Nils on varmaan jo mukana, mutta todistettavasti hänestä peritään henkiraha vasta vuoden 1697 henkikirjassa. Todistamatta jäävät vuodet 1695 ja -96, koska henkikirjat puuttuvat. Luultavasti Nils on aikaisemminkin jotakin joutunut maksamaan, koska 1697 hän on jo naimisiinkin ehtinyt.

Ensimmäisen kerran sotilaaksi

Vielä vanhan vuosisadan puolella vuoteen 1699 mennessä isoveli Mattikin on saanut aikaiseksi emännän taloon ja voi ruveta isännäksi isänsä jälkeen. Veljekset vaimoineen elävät rauhallisesti pari vuotta, mutta 1702 Nilsille tapahtuu jotakin: häneltä ei nyt otetakaan henkiveroa, ainoastaan vaimo maksaa. Seuraavana vuonna 1703 vaimo maksaa pienemmän henkirahan kuin muut ja taloon on tullut renki Johan Laitinen vaimoineen. Taas vuoden kuluttua 1704 tihkuu lisää tietoa, kun ihan suoraan sanotaan, että talossa asuu sotilas Nilsin vaimo. Kai tämä täytyy tulkita siten, että Nils Vitikainen on otettu tai hän on värväytynyt sotilaaksi jo 10 vuotta aikaisemmin kuin hänet on otettu Savon vakinaiseen jalkaväkirykmenttiin. Kyllä sen voi hyvin Suuren sodan aikana uskoa. Harmillista on, ettei löydy tietoa, minkälaiseen joukkoon mies joutui. Säilyneistä kaksikasluetteloista nimeä ei löydy.

Takaisin siviiliin

Sitten mies yllättää uudelleen. Vuonna 1705 hän onkin taas kotona vaimonsa kanssa yhdessä henkirahaa luovuttamassa ja talossa on ihan erikseen nimettömän sotilaan vaimo. Renki Laitinen on kadonnut! Ei hänenkään nimeään mistään saatavilla olevista sotilasluetteloista löydy. Muita sijaiseksi epäiltyjä ei ole tiedossa.

Toisen kerran sotilaaksi ja takaisin kotiin

Nils Vitikainen ja vieras sotilaanvaimo ovat talossa vielä seuraavanakin vuonna 1706, mutta 1707 vieras vaimo katoaa ja samalla katoaa taas Nils, mutta nyt vain yhdeksi vuodeksi.

Seuraavat pari vuotta 1708 ja 1709 kuluvat rauhanomaisesti: veljekset Mats ja Nils vaimoineen hoitelevat taloaan. Ehkä tämä pitäisi tulkita siten, että Nils Vitikainen on taas jonkun saanut hankituksi tilalleen sotilaaksi. Vuonna 1710 Matin vaimo jää leskeksi ja vuosina 1711 ja 1712 Nääringin henkikirjaan on merkitty vain Nils Vitikainen vaimoineen.

Kolmannen kerran sotilaaksi

Ilmeisesti henkiveroluettelo 1712 on tehty alkuvuodesta, koska katselmuksen mukaan Nilsistä pitäisi samana vuonna toukokuussa tulla vakinaisen rykmentin ruodun 38 sotilas - ja varmaan tuleekin - ja lopullisesti, sillä Vitikaisten henkikirjamerkinnät loppuvat tähän. Niinhän loppuvat muidenkin isonvihan ajaksi, mutta Vitikaiset eivät palaakaan sen jälkeen. Maakirjassa 1722 on Nääringissä Per Vitikaisen autio muistona entisestä.

Ruodun 38 ruotuisäntä Nääringistä

Koska yksi ruodun 38 taloista on katselmuksen 1735 isäntäluettelossa Nääringissä, tulee ensimmäiseksi mieleen, että Nils Vitikainen olisi epäonnistunut sotilaan hankkimisessa ja ruotumiehenä joutunut taas sotilaaksi 1712. Näin ei ilmeisesti ole, sillä ruodun 38 isäntä Nääringistä vuonna 1735 on Markus Immonen ja maakirjojen isäntävaihdosten avulla johdettu ruotuisäntä 1712 oli juuri samana vuonna aution viljelyyn ottanut Henrik Rautiainen - siis toisesta Nääringin talosta. Tulkinta edellyttää, että taloja ei ole siirrelty ruodusta toiseen.

Sen sijaan jää selvittämättä, minkä ruodun isäntä Vitikainen olisi ollut. Vuoden 1735 katselmuksessa on Per Vitikaisen autio mainittu ruodun 13 talona, mutta kyläksi on merkitty Hietajärvi. Käsittääkseni jotakin sekaannusta on tapahtunut? Nääringin taloja ei ruodussa 13 ole tiettävästi koskaan ollut eikä Vitikaisia Hietajärvellä asunut. Vitikaisen entisen aution haltija Nääringissä on esim. maakirjan 1734 mukaan Tuomas Härkönen. Häntä ei kuitenkaan ruotuisäntänä katselmuksesta 1735 löydy.

Tarkka alku, mutta epätarkka loppu

Nils Vitikaisesta ei ole mitään tietoja ruotusotilaaksi N:o 38 ottamisen jälkeen. Hän oli katselmustiedon mukaan Savoon sijoitetuissa joukoissa 1712. Miten pitkälle kohti länttä ja pohjoista hän pääsi, kun suomalaiset joukot perääntyivät? Mitä kaikkea näki ja koki? Vai pääsikö edes Savosta lähtemään? Myöhemmissä katselmuksissa miestä ei mainita. Asiakirjat kertovat vain, että hänen tilalleen ruotuun 38 on rauhan jälkeen noin vuonna 1725 otettu Petter Härkönen. Olikohan samoja Härkösiä kuin Vitikaisen autiolle asettunut Tuomas? Se tarina jääköön toiseen kertaan.