Savon rykmentti → Juvan komppania → Tarinoita sotilaista → Petter Melon Mielonen, Riitta Reponen ja heidän tyttärensä Liisa

Petter Melon Mielonen, Riitta Reponen ja heidän tyttärensä Liisa

Ruodun 124 Petter Mielosen lisäksi kirjoituksessa mainitaan seuraavat Juvan komppanian sotilaat:

117 Lars Lilja Haatanen
119 Mårten Melon Mielonen
121 Johan Tiittanen
122 Sigfred Hämäläinen
122 Petter Realman Reponen
124 Mårten Mielonen
131 Johan Svedman Mielonen
133 Hans Dal Scherman
135 Petter Räv Reponen
135 Pål Mielonen (täydennysmies)

Sulkavan Mielosten suvun useita jäseniä on palvellut ruotusotilaina tai rakuunoina. Myös Petter Mielosen kaksi veljeä olivat sotilaita: ruodun 119 Mårten Mielonen (s. 14.6.1732) ja ruodun 131 Johan Mielonen (s.21.6.1735). Lisäksi nuorin veli Pål Mielonen (s. 4.2.1739) on todennäköisesti käväissyt ruodun 135 varamiehenä 1750-luvulla, mutta tullut hylätyksi.

Näiden poikien isä ei kuitenkaan ollut sotilas. Mårten Mårtensson Mielonen näyttäisi keskittyneen tilanhoitoon Mäntysessä yhdessä vaimonsa Liisa Pekantytär Laukkasen kanssa. Ahkeruutta vaadittiinkin, jotta leipää saatiin 7 pojan suuhun. Poikia syntyi oikeastaan kahdeksan vuosina 1722-39, mutta esikoinen, ensimmäinen Martti kuoli ilmeisesti lapsena, koska toinen poika kastettiin samannimiseksi 10 vuotta myöhemmin. Mårten Mårtensson Mielonen maksoi myös henkirahaa Sulkavan Mäntysessä ainakin vuodesta 1722 lähtien. Tämä Martti kuoli 11.9.1762 kuumeeseen 64-vuotiaana (kuoliniästä laskettu syntymä 1698).

Sotilasasiakirjoista voidaan löytää kuitenkin vielä yksi vanhempi Sulkavan Mäntysessä asunut Mårten Mielonen ruodusta 124. Hänen nimensä mainitaan katselmuksessa 1712. Tälle Martille sopivin kuolintieto on päivätty 15.2.1745. Hän kuoli vanhuuttaan 70-vuotiaana, joten siitä syntymävuodeksi voidaan laskea 1675. Iältään tämä Martti sopisi hyvinkin Mårten Mårtenssonin isäksi eli Petterin ja hänen veljiensä isoisäksi. Hänen Sulkavalla kastettujen lastensa joukosta puuttuu kuitenkin Martti ja puuttuu myös Antti, joka henkikirjoissa mainitaan Mårten Mårtenssonin veljenä.

Petter Melon Mielonen

Petter Mielonen syntyi Mäntysessä perheen neljäntenä poikana 1.11.1727. Hänet kirjoitettiin sotilaaksi 1746 samaan ruotuun, jossa todennäköinen isoisä oli aikoinaan palvellut. Sotilasura jäi kuitenkin lyhyeksi. Mies kuoli 13.9.1750 marssilla Helsingissä. Juvan komppania oli ollut komennuksella Sipoon kalkkikaivoksella. Toukokuussa 1749 Sipoossa pidetyssä katselmuksessa yli 20 miestä on merkitty sairaiksi, mutta Petter Mielosen kohdalla ei tuollaista merkintää ole. Ilmeisesti hän ehti kuitenkin sairastua ennen kotiinpääsyä.

Kotona Mäntysessä olisi ollut nuorikko ja ainoaksi jäänyt parivuotias tytär odottamassa. Petter Mielonen ja Riitta Reponen oli vihitty Sulkavalla 27.11.1747 ja tytär Liisa oli syntynyt 24.11.1748. Petterin elämänkaari oli lyhyt ja jokseenkin selkeä, mutta vaimon ja tyttären vaiheiden jäljittämisessä on ongelmia.

Riitta Reponen ja tytär Liisa

Vihkitiedossa 1747 Riitta Reposen kotikyläksi on merkitty Väätälä. Sulkavan kastetuista löytyykin helposti aivan sopivanikäinen Riitta Pekantytär Reponen, joka on syntynyt Väätälässä 8.11.1727. Äidin nimi on Malin Rongatar. Hiukan kiusallista tietysti on, että samoihin aikoihin eli 27.5.1725 on syntynyt Sulkavalla toinenkin Riitta Reponen, jonka vanhemmat ovat Antti Reponen ja Riitta Himatar Repoilasta. Yhdistelemällä henkikirjojen ja historiakirjojen tietoja voi päätellä, että ilmeisesti Repola on talonnimi ja sama kuin Ryhälä 1.

Kumpaakaan Riitta Reposta ei ole Sulkavalla lapsina haudattu. Petter Mielosen vaimon lisäksi toista sopivaa Riitta Reposta ei ole vihitty avioon Sulkavalla tittelinään Pig, mutta leski Riitta Reponen on avioitunut rakuuna Jakob Kankkusen kanssa 7.12.1755. Kyseessä voisi hyvin olla Petter Mielosen leski, sillä kotikylänä vihkitiedossa on Mäntynen. Rakuuna Kankkunen asuu Leipämäessä ja sinne voisi olettaa Riitankin muuttavan tyttärensä Liisan kanssa - siis jos kyseessä on Mielosen leski.

Sulkavan vanhimmassa saatavilla olevassa rippikirjassa 1756-64 pariskunta on merkitty rakuunaluetteloon ilman lapsia ja syntymäaikoja, joten siitä ei paljoa iloa ole. Samassa niteessä olevassa lastenkirjassa on kuitenkin löydettävissä Leipämäestä Jakob Kankkusen lapset: Anders 1.9.1752, Lars 1756, Beata 1761 ja Lisa 1751. Sulkavan vanhimpien lastenkirjojen syntymäajat poikkeavat varsin usein kastettujen luettelon syntymäajoista, joten suurta ihmetystä ei herätä, kun seuraavan niteen lastenkirjassa 1765-80 luetellaan samat lapset, mutta Andersin syntymäaika on muuttunut aikaisemmaksi 6.10.1751. Tämä on Jakob Kankkusen ja hänen aikaisemman vaimonsa Sisilia Turusen Antti-pojan kastepäivä. Lars ja Beata ovat Kankkusen ja Riitta Reposen yhteisiä lapsia.

Neljäntenä on sitten Liisa 1751, joka ei hyvin sovi kummankaan lapseksi kastetietoihin verrattaessa, mutta jos oletetaan syntymävuosi noin-ajaksi, voitaisiin arvata kyseessä olevan Petter Mielosen Liisan, jonka syntymäaika kastetiedoissa oli siis 24.11.1748. Vuosien 1765-80 niteen lastenkirjaan on tehty merkintä, että Liisa on avioitunut Sipilään.

Luultavasti hän ei aivan suoraan lastenkirjasta naimisiin mennyt, sillä saman niteen rippikirjan puolella on nyt myös torppari Jaakko Kankkusen perhe Leipämäessä. Siis rakuunan pesti on ilmeisesti jäänyt jossakin vaiheessa menneisyyteen ja elinkeino vaihtunut. Perheeseen kuuluu mm. Kankkusen tytärpuoli Anna (!) ilman syntymäaikaa. Hänen kerrotaan avioituneen sotilas Lars Haatasen kanssa. Tämänniminen sotilas on Juvan komppanian ruodussa 117 vuosina 1768-80. Ruotutalojen kylät ovat Kaartila ja Sipilä. Sekä vihkitiedossa 20.8.1769 että rippikirjan 1765-80 sotilasluettelossa Lars Lilja Haatasen vaimon nimi on Liisa Kankkunen. Liisan kotikylä vihittäessä on Leipämäki. Rippikirjan sotilasluettelossa hänen syntymäajakseen on merkitty 11.11.1747 (!). Kyseisenä päivänä ei nykyisen epätäydellisen Hiski-tietokannan mukaan ole syntynyt yhtään Liisaa eikä Annaa Etelä-Savossa.

Samassa rippikirjamerkinnässä 1765-80, missä Kankkusen tytärpuoli Liisa oli todennäköisesti lipsahtanut Annaksi, on Kankkusen vaimolla Riitta Reposella päiväntarkka syntymäaika: 27.5.1725. Tämähän on ihan täsmällisesti se päivä, jolloin Repoilassa oli syntynyt Antti Reposen ja Riitta Himasen Riitta-tytär - ei siis se Väätälässä 8.11.1727 syntynyt Riitta Pekantytär, joka kotikylän perusteella vaikutti todennäköisemmältä Petter Mielosen morsiamelta. Ihan väkisin tulee mieleen kuva tunnollisesta papista, joka etsii vanhoista kastekirjoista puuttuvaa syntymäaikaa ja valitsee ensimmäisen vastaantulevan, missä nimi täsmää. Todisteita tuollaiselle tapahtumalle ei ole. Epävarmuus Riitta Reposen syntyperästä jää silti kytemään.

Jotenkin kompastellen on kuitenkin päädytty siihen, että Petter Mieloselta jäänyt nuori leski Riitta Reponen on avioitunut uudestaan leskimies, rakuuna Jakob Kankkusen kanssa ja pari on saanut myös yhteisiä lapsia. Petter Mielosen tytär Liisa on saateltu avioliittoon sotilas Lars Lilja Haatasen kanssa, mutta hän kulkee lopun ikänsä isäpuolensa nimellä Kankkunen.

Toista kertaa Riitta Reponen ei jäänyt leskeksi, sillä hän kuoli ennen miestään Leipämäessä maaliskuussa 1773 pistokseen. Kuoliniäksi on merkitty 50 vuotta, joten siitä syntymävuodeksi voi laskea 1723. Kuolinmerkintäkään (N:o 13) ei ole täydellisesti onnistunut: hautauspäivä näyttää olevan ennen kuolinpäivää.

Jakob Kankkunen eli vielä toistakymmentä vuotta ja solmi kolmannen avioliitonkin iitlahtelaisen lesken Susanna Nikottaren kanssa 1.4.1775. Jaakko kuoli äkillisesti 5.12.1785 Leipämäessä 71-vuotiaana (kuoliniästä laskettu syntymävuosi 1714), mutta Sulkavan rippikirjasta 1781-85 häntä ei kuitenkaan muiden Kankkusten joukosta Leipämäestä löydy.

Riitta Reposen lasten kummit

Palataan Riitta Reposen identiteetin ongelmaan ja mieli toivoa täynnä etsitään hänen lastensa kummit. Jospa heistä voisi tunnistaa jonkun sukulaiseksi kelpaavan. Petter Mielosen Liisa-tyttären kummeina olivat Henrik Veijalainen ja Regina Paunonen. He ovat ilmeisesti naapureita Mäntysestä.

Yksi Jakob Kankkusen ja Riitta Reposen lapsista oli Petrus (s. 4.1.1759), joka ei ollut pitkäikäinen, kun ei lastenkirjaankaan ehtinyt. Hänen kummeinaan olivat Henrik Kankkunen ja Ingeborg Leskinen - todennäköisesti Jaakon veli vaimoineen - sekä Petter Reponen. Tämähän vaikuttaa lupaavalta: tasapuolisuuden nimessä voisi olla vaikkapa Riitan veli tai ainakin joku lähisukulainen. Jotenkin pitäisi vain päästä selville, kuka Petter Reposista hän oli.

Toinen Riitan kahdesta isäehdokkaasta oli Petter Johansson Reponen Väätälästä, mutta hän ei tule kysymykseen, koska on kuollut jo 1736.

Myös ruodun 135 sotilas Petter Räv Reponen on mahdoton, sillä hän päätti päivänsä 1750 samalla Sipoonretkellä kuin Petter Mielonenkin. Tämä Petter Reponen oli syntynyt 30.7.1718 Ryhälässä Anders Pekanpoika Reposen ja Riitta Himasen poikana. Siis jos Riitta Reponen on Antintytär, hänen Pekka-veljensä ei voi olla lapsen kummina. Joku muu Pekka tietysti voi olla.

Kolmas helposti löytyvä Petter Reponen oli myös sotilas ja hänen pitäisi olla hyvin elävä vielä 1759. Kyseessä on ruodun 122 Petter Realman. Hän on siirtynyt täydennysmiehestä sotilaaksi 1752 ja tullut hylätyksi 1775. Syntymävuosi rippikirjoissa on 1735 ja puolison nimi on Brigitta Lautiainen. Pariskunta on asunut Kyrsyällä, Kammolassa ja Hyvärilässä ja saanut runsaasti lapsia. Petter Realman Reponen on kuollut 15.2.1788 Hyvärilässä 53-vuotiaana influenssaan. Kuoliniästä laskettu syntymävuosi on siis sama kuin rippikirjoissa eli 1735. Kotiseutu sotilaskirjoissa on Sulkava ja tässä pitäjässä syntyneistä Petter Reposista parhaiten sopiva syntymätieto on Väätälästä 1.7.1733 syntynyt Petter Johansson Reposen ja Malin Ronkaisen poika. Jos Riitta Reponen on Pekantytär, hänen veljensä voisi olla kummina.

Nämä päätelmät eivät tietenkään voi lopullista ratkaisua tarjota. Reposia on myös naapuripitäjissä ja liikenne vilkasta.

Ryhälän Reposet

Läpimurtoa ongelmanratkaisussa odotellessa voidaan vielä kerätä tietoja henkirahaa maksaneista Reposista niistä kahdesta kylästä, jotka kiistelevät, kumman kylän tyttö meni naimisiin Petter Mielosen kanssa. Rippikirjojahan Sulkavalta ei kriittiseltä ajalta ole saatavissa, mutta historiakirjoista on kyllä henkikirjojen tarkastelussa apua. Vanhimmassa rippikirjassa 1756-64 ei kummassakaan kylässä ole enää kummankaan Riitan vanhempia.

Henkikirjoihin ei ole merkitty erillisiä viitteitä. Sulkavan henkikirjoihin suorat linkit löytyvät täältä

Ryhälään nimi Reponen ilmestyy jo 1660-luvulla, mutta ensimmäinen Antti Reponen mainitaan vasta 1693 alkaen. Vuosina 1711-12 isäntänä on Antti Matinpoika ja henkirahaa maksaa myös veljenpojaksi mainittu Antti Pekanpoika. Veljenpoika sopisi ajallisesti ja isännimensä perusteella olemaan se Antti, joka saa tyttären nimeltä Riitta vuonna 1725. Antti Pekanpoika Reponen ja Riitta Himanen on vihitty 27.3.1710. He saavat 7 lasta vuosina 1711-34. Lasten syntymäpaikaksi on merkitty Repola tai Ryhälä. Kuitenkaan ei Antti Pekanpoikaa ole isonvihan jälkeen henkirahaa maksavien joukossa Ryhälässä eikä muuallakaan Sulkavalla.

Vaimon Riitta Himasen kuolintiedossa 2.5.1737 kotikyläksi on merkitty Rauhaniemi. Jos kylämerkinnät ovat oikein, perhe on siis muuttanut 1734-37 välisenä aikana Ryhälästä Rauhaniemeen. Leski Antti Pekanpoika Reponen menee vikkelästi uudelleen naimisiin 30.10.1737 Anna Kaartisen kanssa. Kiireen ymmärtää, kun suuri perhe jäi äitiä vaille. Tytär Riitta oli kyllä äidin kuollessa jo 12-vuotias, mutta nuorimmainen Helga oli vasta 3-vuotias. Toisesta avioliitosta Antti Pekanpoika sai vielä neljä poikaa Rauhaniemessä 1738-48 välisenä aikana.

Rauhaniemeä ei ole kylänä vanhimmassa rippikirjassa 1756-64, mutta Haatalasta osuu silmään Anders Repo, vaimo Anna Kaartinen, poika Adam ja tytär Helena. Adam on todennäköisesti Anna Kaartisen ensimmäinen lapsi (s. 1.9.1738) ja Helena lienee Riitta Himasen nuorimmainen eli kastetiedon Helga (s. 24.5.1734). Perheen isän kohdalla on merkintä död 759. Haudattujen luettelossa kerrotaan Anders Reposen kuolleen 14.11.1759 Sulkavankylässä ripulitautiin 70-vuotiaana (kuoliniästä laskettu syntymä 1689).

Näistä tiedoista ei tihku mitään vihjeitä Riitta Antintytär Reposen kohtaloa valaisemaan, jos ei vihjeenä pidetä sitä, että hän on äitinsä kuoltua voinut aika pian lähteä omille teilleen ja päätyä vaikka Väätäläänkin Petter Mielosen löydettäväksi.

Väätälän Reposet

Mårten Reponen -niminen rakuuna saa 1600-luvun puolivälissä asuttavakseen aution Väätälästä, mutta sen jälkeen on lähes puoli vuosisataa taukoa ilman Reposia henkirahan maksajina. 1699 ilmestyy sitten yksi Antti Reponen vaimoineen myös Väätälään. Antilla on veli nimeltä Johan.

Isonvihan aukon jälkeen Johan Reponen esiintyy isännän paikalla 1722 ja 1723, mutta 1724 lähtien Väätälä 2:ssa talonpitoa johtaa Petter Johansson Reponen. Hänelle ilmestyy rinnalle vaimo 1727. Tämä sopii hyvin yhteen sen historiakirjojen tiedon kanssa, että 8.11.1727 syntyy Petterin ja Malin Ronkaisen esikoistytär Riitta Väätälässä.

Ehkä kannattaa huomata myös vuosina 1733-36 talouteen kuuluva sotilaan vaimo, jonka miehen nimi kirjoitetaan eri vuosina eri tavoin, mutta todennäköisesti se tarkoittaa ruodun 121 Johan Tiittasta (palvelu 1729-35). Petter Johansson Reposen tiedossa olevat molemmat tyttäret ovat vielä lapsia eikä kumpikaan voi olla sotilaan vaimona.

Viimeinen maininta Petter Reposesta henkikirjassa on vuonna 1736, jolloin talo lienee jäänyt autioksi, koska Petter mainitaan loiseksi eikä ketään isäntää ole mainittu. Haudattujen luettelosta selviää, että 1.4.1736 Väätälässä on kuollut loinen Petter Reponen 34-vuotiaana (kuoliniästä laskettu syntymävuosi 1702). Tytär Riitta on 9-vuotias isän kuollessa.

Mitä tapahtuu Petterin vaimolle Malin Ronkaiselle ja viidelle lapselle? Nuorin lapsista Matti näyttää ainakin vielä kuolleen Väätälässä 5-vuotiaana vuonna 1741. Riitta Reponen vihittiin Petter Mielosen kanssa kuitenkin vasta 1747. Asuiko leski lapsineen vielä tuolloin Väätälässä? Todennäköisesti ainakaan leski ei siellä asunut. Vuonna 1743 nimittäin leski Malin Ronkainen Väätälästä on vihitty leskimies, sotilas Sigfred Hämäläisen kanssa (ruotu 122). Hämäläisen kotikylä oli Kammola. Äidin avioituessa uudestaan Riitta Reponen oli kyllä jo 16-vuotias, joten hän on hyvin voinut Väätälään jäädäkin.

Rippikirjassa 1756-64 Kammolassa asuvaan Sigfred Hämäläisen perheeseen kuuluu vaimo Malin Ronkaisen lisäksi Dahlin leski, joka on todennäköisesti Sigfredin tytär Karin Hämäläinen aikaisemmasta aviosta. Hän oli ruodun 133 Hans Dahlin leski. Rippikirjamerkinnän mukaan Malin Ronkainen on kuollut 1770. Kuolintieto onkin löydettävissä 4.3.1770: kylänä Kammola, ikä 70 ja kuolinsyy pistos.

Lopuksi

Jos joku on jaksanut tämän pohdiskelun lukea, hän on varmaan huomannut kirjoittajan suosivan näkemystä, että Petter Melon Mielosen vaimona olisi ollut Riitta Pekantytär Reponen, joka syntyi Väätälässä 8.11.1727. Erehtyminen on näissä asioissa tavallista, joten mahdollisesti joskus löytyvät lisätiedot saattavat muuttaa näkemystä.

Tietoja on etsitty Hiski-tietokannasta pääasiassa Sulkavan seurakunnasta. Viitettä ei mainita, jos hiskitieto on alkuperäisen lähteen mukainen.