Savon rykmentti → Puumalan komppania → Tarinoita sotilaista → Filip Hotti - korpraaliksi Riiassa

Filip Hotti - korpraaliksi Riiassa

Savon jalkaväkirykmentti oli sijoitettuna Riikaan Suuren Pohjan sodan alkupuolella 1700 -1710. Miehistöluetteloita on saatavissa tältä ajalta vain jakson alusta elokuusta 1700 huhtikuuhun 1702. Seuraavat nimiluettelot komppanioista ovat vuoden 1712 katselmuksesta. Kymmenen sotavuoden aikana ehti tietysti tapahtua monia muutoksia, joista voi saada satunnaisesti tietoja muista lähteistä.

Henkikirjoja on saatavissa vuoteen 1712 asti, kunnes sekin tietolähde häviää isonvihan ajaksi. Sotilaat eivät henkirahaa maksaneet, mutta kotiseudulle jääneet vaimot maksoivat. Tosin maksu oli pienempi kuin muilta kerätty. Melkoinen ongelma muodostuu myös siitä, että ennen isoavihaa on harvoin merkitty, kenen vaimo on maksajana. Koska ruotuisäntien velvollisuuksiin kuului tarjota majoitus sotilaan perheelle, ruotunumeron perusteella voidaan joissakin suotuisissa tapauksissa päätellä, kenen vaimosta on kyse. Siten vaimon esiintymisen perusteella joitakin lisätietoja sotilaasta voidaan saada. Virhemahdollisuus on tietysti aina olemassa, kun nimeä ei mainita.

Ruodun 5 sotilaana Riikaan lähti Filip Persson Hotti. Vaimon henkirahamaksujen perusteella voidaan päätellä, että hänet nimitettiin siellä huhtikuun 1702 jälkeen korpraaliksi, vaikka sotilasasiakirjoja ei saatavissa olekaan.

Sotilastiedot

Filip Hotti oli ollut sotilaana jo vanhemmassa rykmentissä ennen vuoden 1695 uudistuksia. Hän oli osallistunut Savonlinnassa 1685 pidettyyn katselmukseen kotipitäjänään Puumala, mutta ruodutusluetteloista nimeä ei löydy.

Riikaan Filip Hotti tuli pääjoukon mukana, koska hän esiintyy Puumalan ruodun 5 edustajana kaikissa miehistöluetteloissa elokuusta 1700 huhtikuuhun 1702 asti.

Henkikirjat

Vuoden 1706 henkikirjasta voidaan vähän yllättäen Puumalan kirkonkylästä löytää nimeltä mainittuna Filip Hotin vaimo henkirahan maksajana. Voidaan siis olettaa miehen olevan edelleen elossa, koska vaimo ei ole leski, mutta sotilaan vaimoksikaan häntä ei mainita. Hän ei myöskään maksa käytössä olevaa pienintä 12 äyrin henkirahaa, mikä peritään muilta sotilaanvaimoilta, vaan maksaa tavanomaisen 16 äyrin maksun.

Mitähän Filip Hotille on tapahtunut? Yritetään tunnistaa vaimo aikaisemmista henkikirjoista.

Vuoden 1735 katselmuksessa ruodun 5 taloja Puumalassa olivat molemmat Hauhalan kylän talot ja yksi talo Piskolasta. Edellyttäen, että ruotujakoa ei ole muutettu, voidaan maakirjoista selvittää vastaavien talojen isännät 1700-luvun alussa. Hauhalan kohdalla selvittäminen ei oikeastaan ole edes tarpeen, koska kylän molemmat talot varustavat ruodun 5 sotilasta. Piskolasta sen sijaan kuluu taloja viiteen eri ruotuun. Katselmuksessa 1735 ruodun 5 isäntiin kuului Piskolasta Johan Piskonen. Samaa taloa kolmisenkymmentä vuotta aikaisemmin isännöi Lars Andersson tai Henrik Piskonen.

Mainituista kolmesta talosta vain yhdessä eli Hauhalan Per Montosella asui sotilaanvaimo 1700-luvun ensimmäisinä vuosina. Vaimo on merkitty talon asukkaaksi vuosina 1699, 1700, 1701 ja 1702. Tämä vaimo sopisi hyvin sotilas Hotille, sillä Hotteja tai Hottisia ei ole näihin aikoihin pitäjässä talollisina eikä Montosia Puumalan komppaniassa sotilaina.

Seuraavaksi nousee kysymys, mitä Hotin vaimolle tapahtuu vuoden 1702 jälkeen, kun hän katoaa Hauhalan Montosilta ja ilmestyy taas 1706 Kirkonkylään. Kolmen vuoden aukkoon sopii erinomaisesti korpraali Filipin vaimo Pitkälahdesta. Korpraalin sukunimeä ei kerrota ja etunimikin mainitaan vain vuosina 1703 ja 1704, kun taas 1705 asukas on pelkkä korpraalin vaimo. Etunimen suhteellinen harvinaisuus vahvistaa uskoa, että kyseessä on sama sotilas Filip Hotti, joka on edennyt urallaan korpraaliksi.

Pitkälahden ainoa Puumalaan kuulunut talo osallistui ruodun 1 sotilaan ylläpitoon. Ruotu 1 oli korpraaliruotu, mistä Gustav Tavast oli siirtynyt majoittajaksi heti sodan alussa elokuussa 1700. Seuraava sotilasasiakirjoissa mainittu korpraali ruodussa 1 olisi vasta 1712 mainittu Mickel Viuhkonen. Filip Hottikin siis mahtuu hyvin heidän välissään tehtävää hoitamaan vuodesta 1703 lähtien ja ainakin vuoteen 1705 asti.

Henkikirjoissa ei näy vihjeitä, miksi vaimo on vuonna 1706 muuttanut Pitkälahdesta Kirkonkylään. Häntä ei mainita entisen sotilaan eikä entisen korpraalin vaimoksi, vaikka ensimmäinen mieleentuleva ajatus voisi olla miehen sairaus, haavoittuminen tai jokin muu asia, mikä olisi saattanut katkaista hänen sotilasuransa. Varsinainen vanhus hän ei varmaankaan 1706 vielä ollut, jos oli aloittanut sotilaana noin 1685 ehkä parikymppisenä. Mahdollista on sekin, että titteli on vain jäänyt merkitsemättä ja mies oli edelleen Riiassa. Ei olisi myöskään ensimmäinen kerta, jos leski on merkitty vaimoksi. Vuoden 1706 jälkeen Filip Hotti tai hänen vaimonsa eivät ole tunnistettavissa Puumalan henkikirjoista.

Kirkonkirjat

Mitään kirkonkirjatietoja Filip Hotista itsestään ei Puumalasta löydy, mutta Hiski-tietojen mukaan 1730-luvulla hänen pojakseen sopiva Johan Filipsson Hotti sai lapsia Kirkonkylässä. Siis ainakin yksi jälkeläinen Filip Hotilla lienee ollut.