Katselmusluettelossa ei kerrota sotilastorpan sijaintia.
Katselmuksen tarkoitus oli selvittää miehen kelpoisuus, ei sitä missä hän asui.
Sen sijaan katselmusluettelossa kerrotaan ruodusta vastaavien talollisten nimet ja kotikylät;
he vastasivat siitä että ruodussa on kelvollinen sotilas.
Näistä tiedoista olen syöttänyt vain kylännimet, mahdollisesti syötän myös talollisten nimet tulevaisuudessa.
Olen käynyt läpi katselmusluetteloita, sotilaiden palkkausluetteloita, rippikirjoja, historiakirjoja ja henkikirjoja. Em. lähteistä olen keskittynyt lähinnä itse sotilaiden vaiheisiin - toki niistä löytyisi tietoa myös tunnettujen perheenjäsenten myöhemmistä vaiheista. Näiden lisäksi myös lastenkirjoissa, tuomiokirjoissa ja perukirjoituksissa voidaan mainita vielä lisää perheenjäseniä.
Jotkut kirjurit ovat merkinneet kotipaikaksi myös pitäjän, mutta yleensä annetaan vain maakunta tai lääni:
Nimet on kopioitu siinä muodossa kuin ne ovat alkuperäisessä lähteessä (poislukien satunnaiset kopiointi- ja lukuvirheet). Asiakirjat olivat ruotsinkielisiä, siten ruotsin kielen sääntöjä sovellettiin myös suomalaisiin nimiin. Eivätkä ruotsinkielenkään oikeinkirjoitussäännöt olleet tuolloin kovin vakiintuneita.
Sotilaiden ikiä, palvelusaikoja, ja pituuksia koskevat sarakkeet ovat yleensä aukeaman keskellä. Kirjan sidoksesta johtuen ne eivät ole aina kunnolla tai selvästi näkyvissä mikrofilmillä. Myös murtolukujen tulkinta aiheuttaa toisinaan ongelmia. Ja onhan alkuperäisessäkin lähteessä aina välillä selviä virheitä.
Huomaa myös: katselmusluetteloissa ei kerrota sotilaiden syntymävuosia. Siellä voidaan kertoa sotilaan ikä (katselmuksen aikaan). Tästä voidaan suunnilleen arvioida syntymävuosi.
Sarakkeessa ei ilmoiteta palvelusaikaa tässä ruodussa, vaan koko rykmentissä (myös toisessa komppaniassa tai ruodussa, tai mahdollisesti eri tehtävässä - vaikkapa rumpalina). Itsellenikin on hiukan epäselvää kertyikö täydennysmiehenä olosta palvelusvuosia. Katso myös edellinen kohta.
Ruodun edellisten sotilaiden nimet on yleensä annettu aikajärjestyksessä, ei kuitenkaan aina. Olen normalisoinut tiedot järjestykseen:
Esimerkki: (Iisalmen komppanian pääkatselmus 21.8.1767)
8 | Pörsänmäki | Zachris Leerberg | 1743 | karkasi Karjalaan | ||||||
Casper Julberg | 26.11.1743 | palkkamies | 16.10.1748 | hukkui | ||||||
Johan Leijon | Idensalmi | 33 | 17 | gift | 9.4.1749 | palkkamies |
Tulkinta:
Katso myös: Katselmusluettelossa on enemmän nimiä kuin alkuperäisessä.
On, riippuu tietenkin katselmuksesta. Esimerkiksi:
Katselmuskirjurit olivat yleensä ammattikirjureita. Lähtökohtaisesti teksti on yleensä selkeämpää kuin esimerkiksi vastaavan ajan rippikirjoissa, osa sivuista on kuitenkin huonommin säilyneitä. Toisinaan käytetään lisäksi sekä saksalaista että nykyaikaista kirjoitustyyliä sekaisin. Esimerkkejä
Yleensä 3 megapikselin tarkkuus riittää hyvin mikrofilmin lukulaitteelta kuvatessa,
koska koko lukulaitteen näytön kokoisia kuvia ei kannata ottaa toisesta syystä:
kuva on huomattavasti tummempi reunoilta ja nurkista.
Negatiivifilmeillä voi tulla ongelmia valovoiman kanssa - kamera-automatiikka valitsee niin pitkän
valotusajan, että kuvaa on vaikea saada tärähtämättä ilman jalustaa.
Sama ongelma toistuu myös uudemmilla kameroilla: yleensä kameran mukana tulevan peruszoomin
valovoima on varsin heikko (3.5-5.6f), mikä johtaa varsin pitkään valotusaikaan.
Huomaa: arkistossa täytyy aina erikseen sopia valokuvaamisesta.
Jos kyseinen kirjain/numero ei ole näkyvissä (esim. nidoksen taitoksen sisässä), tai en ole onnistunut tulkitsemaan mikä merkki on kyseessä, olen kirjoittanut puuttuvan merkin tilalle alleviivausmerkin.
Osa linkeistä on jäsenalueelle.
Olen käyttänyt - paremman puutteessa - seuraavia käännöstermejä:
Sotilastietoja on yleensä ottaen aika vähän Internetissä, varsinkin verrattuna kirkonkirjoihin. Tilanne on kuitenkin paranemassa.
Tuskin kuitenkaan. 1700-luvulla palvelukseen otettavan ruotusotilaan tuli olla 18 - 36 vuotta vanha. Lisäksi vähimmäispituudeksi oli määrätty 5 jalkaa 8 tuumaa (noin 172 senttiä), josta rajasta tosin jouduttiin tinkimään Itä-Suomessa jos/kun ei löytynyt tarpeeksi pitkiä miehiä.
Silti joillekin sotilaille on katselmuksissa merkitty varsin nuori ikä (joka 4 vuotta). Tässä ei ole kuitenkaan kysymys lapsisotilaista, vaan akordi järjestelmästä:
Turha sanoakaan tällainen toiminta oli koko ruotulaitoksen perusidean kannalta vahingollista...
Lisää tietoa ruotsiksi.
Ruotusotilaista ei ole mitään yhtenäistä tietokantaa. Joitakin sivustoja löydät täältä.
Monien (ei kaikkien) maakuntien ruotusotilaista löytyy tietoa täältä.
Olen normalisoinut päivämäärät muotoon päivä.kuukausi.vuosi (esim. 24.12.1750).
Päivämäärä saatettiin ilmaista hyvin monella eri tavalla. Alla joitakin esimerkkejä:
Sotilaiden pituuden ilmoittamiseen käytettyjä mittoja olivat tuuma, vaaksa ja jalka. Lisätietoja täältä.
Tämä selviää vain varsin harvoin katselmusluetteloista. Yleensä joutuu selvittämään muista lähteistä koko komppanian tai rykmentin toimintaa, jolloin voi katselmusluetteloista päätellä oliko kyseinen sotilas todennäköisesti mukana.
Sen sijaan jos sotilas kuoli tai jäi vangiksi taistelussa, siitä on yleensä merkintä katselmusluettelossa. Taisteluissa haavoittuneista on huomattavasti vähemmän tietoja, ellei sotilas tullut sen seurauksena palvelukseen kelpaamattomaksi. Taistelu voidaan mainita myös jos sotilas kunnostautui siinä niin että sai mitalin.
Savon rykmentti siirtyi uudempaan ruotujärjestelmään vuonna 1695.
Itse en ole kiinnostunut tuota edeltäneen Savon rykmentin sotilaista tai vaiheista.
Olen syöttänyt useita vanhemman rykmentin ruodutusluetteloita Iisalmen,
Kuopion ja
Leppävirran pitäjiin.
Oma näkökulmani ruodutusluetteloihin on kuitenkin yleisemmin sukututkimuksellinen tai henkilöhistoriallinen
(henkikirjoihin perustuvia nimiluetteloita niistä jotka voisivat
joutua ruotusotilaiksi), ei niinkään ketkä loppujenlopuksi olivat sotilaita.
Paitsi varsinaisen sotilaan nimi sarakkeen olen ottanut mukaan myös seuraavissa olevat tiedot:
Suurin osa sotilaista oli suomalaisia, ja palveli oman pitäjänsä joukko-osastoista.
Suomi kuului tuolloin Ruotsin kuningaskuntaan, siten kaikkien suomalaisten voi sanoa olleen ruotsalaisia.
Valtakunnan virallinen kieli oli ruotsi. Kaikki asiakirjat kirjoitettiin ruotsiksi. Katselmuskirjurit käänsivät tarpeen mukaan suomalaiset nimet asiakirjaan ruotsiksi (esimerkiksi Pekka → Per/Petter, Matti → Mats, Antti → Anders, jne). Sotilasnimet olivat ruotsinkielisen päällystön antamia ja siten jo valmiiksi ruotsinkielisiä.
Savon jääkärijoukko (myöhemmin Savon jääkärirykmentti) oli värvätty joukko-osasto. Ei liity tällä sivustolla selviteltyyn ruotujakoiseen Savon jalkaväkirykmenttiin.
Yleistietoa Savon alueen joukko-osastoista.
© Väinö Holopainen 2016