Savon henkikirjat → Puumalan pitäjä

Puumalan pitäjän henkikirjoja

Henkikirja laadittiin vuosittain; vaikka kaikki eivät ole säilyneet, niitä on paljon enemmän kuin tässä luetellut.

Nimihakukone Vuosivertailu

Kyläkohtaiset tiedot: Henkikirjojen sivuhakemisto Alkuperäiset sukunimet Nykyaikaiset sukunimet Nykyaikaiset sukunimet kylissä

Tulkittuja henkikirjoja 121, sivuja 1058, nimiä 51172

Huomaa: vuoden 1724 henkikirjasta lähtien talot ovat numeron mukaisessa järjestyksessä. Myöskään talon numeroa ei merkitty aikaisemmin.
Valitut puhtaaksikirjoitetut henkikirjat olivat suhteellisen helppolukuisia ja niistä ei puuttunut sivuja välistä.

Kylämerkinnät Puumalan henkikirjoissa

Puumalan henkikirjoissa kylämerkinnät alkavat vasta 1651, vaikka maakirjoihin kylät on merkitty vuodesta 1643 lähtien kuten muuallakin Savossa. Merkinnät ovat pitkään puutteellisia ja suurpiirteisesti sijoiteltuja. Esiintyy myös useita paikannimiä, jotka eivät vakiinnu kylännimiksi.

Hakukoneen toiminnan parantamiseksi puhtaaksikirjoituksen yhteydessä on kylien nykynimiä lisätty puutteellisiin kohtiin ja esimerkiksi talonnimen kohdalle nykynimeksi vaihdettu kylännimi. Merkinnät perustuvat maakirjakyliin, maakirjaisäntien nimiin ja ajallisesti lähellä olevien muiden henkikirjojen tietoihin. Alkuperäisetkin paikannimet on tietysti säilytetty.

Vuoden 1664 maantarkastuksen yhteydessä kyläjako maakirjoissa muuttui jonkin verran. Käyttöön otettiin uusia kylännimiä ja joidenkin talojen kotikylä vaihtui vanhasta kylästä toiseen vanhaan kylään. Samaa rajavuotta on yritetty noudattaa puhtaaksikirjoituksessa, jos eivät alkuperäiset merkinnät ole muuta aiheuttaneet. Uusia kylännimiä esiintyy paikoitellen jo vanhemmissakin henkikirjoissa.

Suurimpia kyliä ennen maantarkastusta olivat Kietävälä (1662 28 isäntää, 1664 6 isäntää) ja Kitula (1662 12 isäntää, 1664 5 isäntää).

Suur-Kietävälästä erotettiin omiksi kylikseen Himahuuha eli Auvila, Petäjäniemi, Seppälä, Valtola, Sopala, Muuramäki, Penttilä ja Lampila. Taloja siirrettiin kirjoissa myös muihin vanhoihin kyliin (kolme Kirkonkylään, kaksi Vesiniemeen ja yksi Kitulaan).

Entisiä Kitulan taloja löytyy myöhemmin Rokansalosta ja Junninmäestä (uusia kyliä) sekä Luukkolasta, Repolasta ja Lintusalosta.

Puumalan aluemuutoksia

Puumalan kirkkopitäjä on perustettu noin 1615 ilman edeltävää kappeliseurakuntavaihetta. Ensimmäisen kirkkoherran tiedetään asuneen Puumalassa jo tammikuussa 1616.

Seurakunta muodostettiin pääasiassa Suur-Säämingin Puumalan neljänneskuntaan kuuluneista taloista ja osasta Iitlahden neljännekseen kuulunutta Telalahtea. Itsenäisen hallintopitäjän aseman Puumala sai 1630-luvun alkupuolella uuden lääninhallinnon järjestämisen yhteydessä.

Seurakuntaan kymmenyksensä maksavien määrää lisättiin jo ennen hallinnon järjestämistä liittämällä Puumalan kirkkopitäjään alueita, jotka eivät kuuluneet Sääminkiin:

• Mikkelin pitäjän Pitkälahden neljänneksen Hurissalon kymmeneskunnasta Baranoffin läänitykseen kuuluvat kylät: Piskola, Hylkylä, Hauhala, Ikola, Maljala, Kontila, Hurissalo, Ihalainen ja Kyllölä (38 taloa)
• Juvan pitäjän Koikkalan neljänneksen Maivalan kymmeneskunnasta 6 kruununverotaloa (Narisia, Laamasia, Sorjosia) ja Nassackinin läänitykseen kuuluvan Kaipaalan kylän 4 taloa

1630-luvulla Puumala myös menetti alueita ja asukkaita pohjoisosastaan Sulkavan pitäjää perustettaessa:

• Partalan eli Keriniemen kymmeneskunta supistui
• Kuhataipaleen kymmeneskunta jäi kokonaan pois itsenäistyneen Puumalan verokirjanpidosta

Seuraava veroluetteloita koskeva muutos ei ollut varsinainen aluemuutos. Turun rauhan jälkeisessä rajankäynnissä 1743 uusi raja lohkaisi Puumalasta Venäjän puolelle Pellilän ja Sipilänsaaren kylät. Seurakunta säilyi yhtenäisenä, mutta kruununverot kerättiin erikseen. Vanhan Suomen puolelle jääneet 4 taloa siirrettiin Jääsken kihlakuntaan. Kun 1812 Vanha Suomi liitettiin muun Suomen yhteyteen, myös kylät palasivat Puumalan yhteyteen.

Seuraavat merkittävät aluemuutokset tapahtuivat vuoden 1870 paikkeilla:

• Ruokolahden Torsantakan kylän kolme tilaa liitettiin Puumalaan; aluemuutos oli suurempi kuin tilojen lukumäärästä voisi arvata - noin 9300 ha
• Puumalasta liitettiin uuteen Anttolan kuntaan suurin osa entisistä Baranoffin rälssitaloista: Hauhalan, Hylkylän ja Maljalan kylät siirrettiin kokonaan ja taloja myös alueen muista kylistä, kaikkiaan 22 tilaa, yhteensä noin 3300 ha

Vähäisempiä alueita on siirretty myös Säämingistä Puumalaan Sipilänsaaren suunnalla:

• Säämingin Liistonsaari 4 vuonna 1852
• Säämingin Liistonsaari 3 ja 5 vuonna 1942

Pekka Lappalainen: Puumalan historia I. Sivut 210-252.

Matti Pajunen, Veikko Huttunen, Tuovi Sivonen: Puumalan historia II. Sivut 643-645.

Kustantaneet Puumalan kunta ja seurakunta. Pieksämäki 1967

Kihlakunnat

Palaute

© Väinö Holopainen 2023